perjantai 8. kesäkuuta 2012

Kuvauksissa

Tässäpä tätä istutaan puistossa ja tehdään päivitystä blogiin. Tämä kohtaus tulee näkyviin todennäköisesti A-studiossa 2.7. että ruutujen äären sitten vain kaikki uteliaat! Ilmeistä kiinnostusta onkin herättänyt lukijakunnassamme se, millaisia ihmisiä olemme me blogistit. Itsestäni se tuntuu täysin epäolennaiselta sen rinnalla, mitä kirjoitamme. Mutta näin julkisuus toimii. Ihmisen sanoja punnitaan suurelta osin sen perusteella kuka ja millainen henkilö ne esittää. Toisaalta tämä on ymmärrettävä inhimillinen piirre, sillä sen perusteella arvioidaan myös esittäjän uskottavuutta.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Rohkeus


Rohkeutta pitää löytyä - oikeina aikoina, oikeiden asioiden suhteen, oikeita henkilöitä kohtaan, oikeista syistä ja oikealla tavalla. Rohkeutta on toimia oikein välittämättä vastustuksesta, häpeästä, skandaalista tai vähättelystä. Ja löytyyhän sitä rohkeutta. Hienoa Ansku, että olet rohkea ja lähdet retkelle Ulvilaan ja osallistut ohjelman tekoon. Anskun omin - minua erityisesti viehättävin – sanoin: ”en niin kauheasti osaa pelätä enää mitään efektejä ja palloja”, vastauksena erään toimittajan varoitteluun, oletko valmis, jos asian tiimoilta julkisuuteen tulosta seuraa lumipalloefekti.

En voi parhaalla tahdollakaan käsittää miksi ihmeessä nämä Annun asiat ovat menneet näin äärimmäisyyksiin. Asioiden käsittelyt ovat täynnä suoranaisten virheiden lisäksi kohtuuttomuutta ja moraalitonta toimintaa. Olin pettynyt käräjätuomarien eiliseen äänestyspäätökseen Annun vapauttamisasiassa. Koska minulla ei kuitenkaan ole valitusoikeutta, jätän asian nyt Turun käräjäoikeuden harkintaan ja tyydyn vain toivomaan, että päätöksen tekevät ammattitaitoiset henkilöt, jotka osaavat nähdä metsän puilta ja joita ei motivoi mitkään muut asiat kuin totuuden selvittäminen. Toivon, että tuomarit ovat viisaita, oikeamielisiä ja rohkeita.

Ulvilaan

Suunnitelmissani on matkustaa perjantaina Ulvilaan. Ei mille tahansa retkelle, vaan tarkoituksena on pohtia toimittajan kanssa Annun tapausta ja Ulvila nyt sattuu olemaan sopivasti puolivälissä tapaamispaikaksi.

Parista lehdestä olen viikon sisällä saanut ilokseni lukea Annusta kirjoitettavan aivan toiseen sävyyn, kuin aiemmin. Ainakin joidenkin toimittajien joukossa alkaa näköjään herätä kriittistä ajattelua sen suhteen, miten viranomaiset ja julkisuus ovat käsitelleet Annua.